Eroperheen lapsella on oikeus molempiin vanhempiin

Tiistai 9.4.2019 - Johanna

Avioerotilanteissa isän ja äidin oikeudet eivät ole tasavertaiset. Huoltajuuskiistoissa isä jää aivan liian usein tappiolle. Vuonna 2017 Suomessa 152 000 perhettä muodostui äidistä ja lapsista ja vain noin 33 000 oli isän ja lasten muodostamia perheitä. Vuonna 2006 tehdystä laajasta tutkimuksesta (OPTULA) selviää, kuinka huoltoriitapauksista valtaosa (65%) päätyy äidin eduksi ja alle kolmanneksessa (27%) lapsen huoltajuus määrätään isälle.

Lainsäädännön tulee tukea vanhempien yhdenvertaista kohtelua ja tasavertaista vanhemmuutta. Lähtökohtana tulee olla, että lapsella on oikeus molempien vanhempiensa luona olemiseen. Tutkimusten mukaan isät jäävät usein huoltajuuskiistoissa kakkoseksi. Siksi lainsäädännön on turvattava myös isien oikeus lapsiin erotilanteissa.

Pitkittyneet huoltajuuskiistat ovat erityisen haitallisia lapsille.  Lasta ei saa missään olosuhteissa käyttää pelinappulana vanhempien välisissä kiistoissa. Vaikka lakiin on kirjattu, kuinka lapsen läheiset ja myönteiset ihmissuhteet tulee turvata vanhempiensa välillä, tämä ei toteudu lähellekään aina. Huoltajana toimiva vanhempi voi halutessaan hankaloittaa lapsen ja etävanhemman yhteydenpitoa, sillä sitä ei ole sanktioitu.

Tapaamisoikeuden korostaminen lainsäädännössä ei ole riittävällä tavalla turvannut lapsen suhteita molempiin vanhempiinsa. Vieraannuttaminen onkin sanktioitava. Lapset tarvitsevat molempia vanhempiaan.

1 kommentti . Avainsanat: eroperheet, huoltajuus, lasten oikeudet, lapsiperheet,

Turvallisen lähikoulun säilyttäminen on lapsen edun mukaista

Sunnuntai 31.3.2019 - Johanna Karjula

Useissa Keski-Suomenkin kunnissa käydään keskustelua koulujärjestelyistä. Muun muassa Muuramessa kouluverkkoon kaavaillaan muutoksia: keskustan kouluun tehtävän ison investoinnin myötä oppilaita tultaneen siirtämään lähikouluistaan keskustan kouluun pitkienkin matkojen päästä. Keskittämistä suunnitellaan toteutettavan luokka-asteittain, ja esimerkiksi varhaiskasvatus on tarkoitus säilyttää myös haja-asutusalueilla. 

Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin ehdottomasti huomioitava elinvoima koko kunnan alueella. Koulujen yhdistäminen on joissain tapauksissa, lapsimäärän tippuessa merkittävästi, ymmärrettävä ja jopa välttämätön toimi. Toisaalta esimerkiksi Muuramen Isolahdessa lapsimäärä pysyy vähintäänkin samana seuraavan vuosikymmenen ja silti koulupalveluja varhaiskasvatusta lukuun ottamatta uhataan heikentää. 

Opettajana näen pienet kyläkoulut hyvinä oppimisympäristöinä: niissä esimerkiksi joustavan perusopetuksen periaatteita ja vertaisoppimista sekä lähiluonnon hyödyntämistä on pystytty toteuttamaan. Hyviä oppimisympäristöjä löytyy toki muualtakin koulun koosta ja sijainnista riippumatta – olennaista on kuitenkin arvioida päätösten vaikutuksia nimenomaan lapsen kannalta. Koulupäätöksissä kannatankin lapsivaikutusten arviointia.

Harjoitettavalla kaavoituspolitiikalla on merkittävä vaikutus lapsiperheiden asettumiselle. Kaavoituslinjauksia hyväksyttäessä onkin hyvä kriittisesti tarkastella, mitkä ovat päätöksen pidemmän aikaperspektiivin vaikutukset. Onko harjoitettava kaavoituspolitiikka edistämässä keskittämistä entisestään, vai mahdollistaako se myös hajaseutujen kehittämisen? Palveluita mietittäessä on hyvä pohtia, onko vallalla olevaan muuttoliikkeeseen reagoitava keskittämällä palvelut keskuksiin vai olisiko tietyissä tapauksissa kannattavaa pyrkiä lisäämään eri alueiden houkuttelevuutta varmistamalla esimerkiksi niiden peruskoulupalvelut. Lähikoululla kun on todistetusti valtava merkitys alueen houkuttelevuudessa.

Kannustan asukkaita aktiiviseen keskusteluun nykyisten ja tulevien päättäjien kanssa erityisesti kunnallisella, mutta myös valtiollisella tasolla. On tärkeää saada kuuluviin sellaisten ääni, joita asia eniten koskee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lähikoulu, keskittäminen, kaavoitus, lapsiperheet, kyläkoulu, oppimisympäristö